Kuivaniemellä sitten riittikin ihmeteltävää! Ekana päivänä hieman vielä meri myrskysi ja aaltoja piti Kertun ihmetellä tarkasti. Käytiin myös lenkillä kallioilla, mikä olikin Kertulle tuttua puuhaa. Illaksi ihanasti keli tyyntyi lähes täysin ja aurinkokin pilkisteli pilvien takaa. Päätettiin käyttää heti tilannetta hyväksi ja lähdettiin kalaan!! Puoli minuuttia Kerttu jännitti veneessä, mutta sitten rauhoittui ja katseli maisemia vähän aikaa, kunnes laittoi tyytyväisenä nukkumaan! Taitava Kerttu, kyllä siitä merikarhu tulee!
Seuraavaksi päiväksi keli olikin tyyntynyt ja rannassa uskalsi vähän enemmän värkätä! Koitin huokutella Kerttua kastelemaan tassunsa ja vähän matkaa Kerttu uskalsikin kahlata mukana, mutta taisi vesi olla turhan kylmää oikeaa uintia varten ;D Tosin en miekään olis tarennu tuolla uida hyvä, että vähän aikaa tarkeni kahlata! :D Kertun valtasi hirveä riekkumisvimma varpaiden kastelun jälkeen ja paahtoi menemään rannassa kuin mielipuoli! Kaivoi kuoppia hiekkaan ja haukkui villisti, nappasi kepin suuhun ja säntäili kalliolta toisella! Melkoista menoa. Ja tuon hauskuuden kun huomasi, niin aina oli menossa rantaan riekkumaan, kun ulos pääsi! :D Ja siellä se riekkui välissä yksinkin kun rakennettiin isän ja äidin autokatosta valmiiksi :D
Iltapäivällä käytiin mutka Kemissä, jossa Kerttu pääsi hurmaamaan maalikaupan myyjän ja samalla reissulla harjoiteltiin autossa yksinoloa, kun me äidin kans shoppailtiin rakennustarvikkeita :) Paluumatkalla pysähdyttiin aluksi mun vanhalla agilitykentällä, jossa testattiin putkea ja puomia ja kuunneltiin keinun räminää. Kerttu tykkäs puomista valtavasti ja taitavasti kiipeili telineellä. Ipanoiden tasapainoaisti on kyllä kehittynyt hurjasti pikkuisesta asti, kun ovat painattaneet menemään rinteessä ja kalliolla! :D Mietin tuossa, että pitäisköhän meidän koittaa Kertun kans rauniokoira-harrastusta, kun se tykkää niin hirmuisesti kiipeillä ja hyppellä :D Matkan lopuksi käytiin vielä mutka Tarjan ja Paavon tykönä moikkaamassa Rami-suomenpystykorvaa :) Oli kiva nähdä pitkästä aikaa ja Kerttukin sai aimo annoksen sosialistamista :D Rami suhtautui Kerttuun tosi hyvin. Ei paljoa välittänyt Kertun riekkumisesta ja Kerttukin malttoi rauhoittua loppujen lopuksi ;D
Muuten loma meni rakannushommissa, mikä oli mukavaa! Kerttu värkkäsi mukana koko ajan ja nukkuikin sirkkelin surinassa! ;D Jännä vain miten tuo Kerttu on kuin ilmetty Okra välillä. Se nimittäin halusi yksin istuskella välillä portailla katselemassa maisemia ja tuumimassa maailman menoa. Välillä tuntuu, että se on viisas vanha koira pienen pennun ruumiissa :D
Keskiviikko-iltana lähdettiin kotia kohti junalla ja matka meni kuin konkarilla. Ennen lähtöä käytiin vielä pikaisesti Arton tykönä kylässä :)
Kotona odotti meitä todella innokas vastaanotto! Hännänheilutusfrekvenssi oli hurja! :D Tais olla kaikilla ikävä toisiaan! Semmoiset riekkumiset laitettiin pystyyn, että alta pois! Ja Kerttu laittoi päiväunille Vilman syliin ja kumpikin näytti nauttivan valtavasti! <3 Sen jälkeen ovatkin olleet kuin paita ja peppu ja Kerttu on seurannu Vilmaa ihan joka paikkaan! :D Tais olla äitiä ikävä ;) Vaan kerettiin me käydä täälläkin eilen agilitykentällä. Vaan ei menny ihan niin kuin suunnittelin, ku halilla ei ollu ku yks ihminen harjoittelemassa! :( Se siitä koiravilinästä. Mut muuten meni hyvin, kun Kerttua ei meinannu saada matalalta puomi-esteeltä pois, vaan halusi vaan laukata sitä päästä toiseen! Vähän surkea räpsy tuosta kuvasta tuli, kun vauhti oli sen verran hurja, ettei kännykän kamera pysynyt mukana! :) Niin joo ja sai Kerttu leikkiä "treenin" päätteeksi parin kääpiö-villakoiran kanssa pihalla ja moikata hevosta paluumatkalla :D
