Äiti oli varannut meille kuuden hengen asuntoauton jo etukäteen viime viikoksi ja me käytiin Mikon kanssa sitten hakemassa se. Melkoisen pakkausoperaation jälkeen päästiin vihdoin ja viimein matkaan viime viikon maanantaina. Sen verran kauan pakkauksessa kesti, että ihan hirveen pitkälle ei jaksettu ekana päivänä ajaa. Mutta toisaalta se oli melkoinen tuurikin, kun löydettiin ihan mahtava campingin paikka Kalix-joen varresta Jockfall-kosken kohdalta!! Paikka on Euroopan paras lohenkalastuspaikka ja maisemat olivat myös mykistäviä! Koski oli ihan hirmuinen! Voisi kyllä melkein sanoa sen olevan vesiputous! Vaan niin ne lohet siellä vaan koittivat etsiä reittiä ylös ja vähintään vartin välein nähtiin vilauhduksia kaloista! Putouksen viereen oli rakennettu lohiportaat, jotka hieman helpottivat kalojen ponnisteluja. Tuohon aikaan kun me oltiin siellä, niin portaista nousi noin 200 lohea päivässä. Paras noususesonki oli jo mennyt, jolloin lohia nousi laskurin mukaan yli tuhat päivässä! Vaan tuli kyllä mieleen, että tuon kosken kun pääsevät yli, niin ei kyllä niitä enää raski kalastaa. Melkoisia selviytyjiä! Me otettiin eka ilta rennosti, Mikon "haitarin"-soiton merkeissä 😆 Aamulla ennen matkanjatkoa käytiin vielä uimassa kosken niskalla!!!
Matkaa jatkettiin Kalix-jokea pitkin Tärendö- ja Torniojoen haaraumakohtaan ja siitä edelleen Kalixin kautta Torniojärven rannalle. Abiskossa on iso luonnonsuojelualue ja ensin meinattiin yöpyä siellä, mutta se oli niin täynnä turisteja ja asuntoautoja ei hyväksytty alueelle, joten jatkettiin vielä vähän matkaa Björklideniin. Paikka oli laskettelukeskus, jossa oli siis myös alue asuntoautoille. Onneksi paikan respassa neuvoivat ihan mahtavan kävelyreitin koirien kanssa! 500m päästä meidän paikasta lähti luontopolku Silverfallet-vesiputoukselle. Vesi oli ihan hirmuisen kirkasta tuosta paikasta lähtien koko Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella. Mykistävää niin putouksen kohina ja kuin veden kirkkaus 😍 Luontopolku jatkui ihan Torniojärven rantaan asti. Ja se ranta oli ihan mielletön. Koko ranta koostui täydellisistä leipäkivistä!!! Ja pitihän "ukkojen" ottaa kisa, että kuka saa enemmän leipiä 😆
Seuraavana päivänä päästiin sitten Norjan puolelle! 💖 Vaan piti sitä pysähtyä Ruotsin puolella rajalla "tankkaamaan" varastot täyteen 😆 Mikko ja iskä kävivät itse asiassa Lotooteilla kerran alkossa ja olivat pyörtyä siellä. Eivät raskineet ostaa kuin kaksi siideriä 😆😆😆 Pysähdyttiin Norjan puolella melkein heti hasitelemaan meri-ilmaan, kun satiin Atlantin ranta nävyviin vähän ennen Bjekvikin kaupunkia. Koirat oli ihan innoissaan, kun pääsivät vihdoin vähän vapaaksi laukkomaan rannalla. Vaan olihan se suolainen vesi hieman yllätys niille!! Kerttu tosin tykästyi rantaelämään ikihyviksi ja saalisti kuivuineita merileviä luonaaksi 😝 Hyppi kuin mahdoton rannalla eikä meinannut millään malttaa tulla takas autoon 😆
Eka yön Norjassa oltiin "kulli"-vuonon päässä eli Gullesfjordbotn retkeilyalueella 😁 Vuorovesi vaikutti hienosti ihan vuonon perukoille asti. Paikkaan laski myös pieni joki (jossa, yllätys, yllätys oli vesiputous, jonka päälle kiivettiin äidin ja isän kanssa 😆 ), joten alue oli itse asiassa murtovettä. Simpukoita, rapuja ja lintuja (varsin meriharakoita) oli vaikka kuinka ja nähtiin me muutama kuollut meduusakin (olivat varmaan tulleet nousuveden mukana ja kuolleet sitten liian makeaan veteen). Ja ihmeiden aika ei ole ohi, sillä Okra kahlasi joessa!!! Okra ei normaalisti edes tassujaan halua kastaa veteen, vaan jotenkin tuo alue oli sellainen, että Okra ihan mieluusti lähti kahluuretkelle katselemaan maisemia 😍
Torstaina siirrytiin varsinaisten Lofottien puolelle. Suunniteltiin, että ajetaan maisemareittejä Atlantin rantaa pitkin (toki ottaen huomioon auton koon ja tehon 😆 ). Isällä ja Mikolla oli jännät paikat, kun tiet olivat yhtä leveitä kuin auto ja vastaantulevat piti ohittaa ainoastaan levikkeiden kohdalla!!! Mutta nähtiinhän me ikimuistettavia paikkoja. Kahvilla pysähdyttiin täällä:
Jatkettiin matkaa Fv82-tietä pitkin Laukvikia kohti ja matkan varrelta löydetiin ihan oma yksityinen ranta! 💕 Ei voi kyllä kuin huokailla kuinka hienoa ja puhdasta luonto voi vielä olla!! Koirillakin oli hauskaa rellestää pitkin rantaa ja koko porukka otti melkoiset rantapainit 😆 Vaan olihan ne hiekkaisia kun autolle päästiin. 😅 Me kerättiin simpukankuoria ja ihmeteltiin merivuokkoa. Jos vesi olisi ollut yhtään lämpimämpää, niin snorklausreissu olisi ollut välttämätön 😀
Pysähdyttiin matkalla myös Svolvärin kaupungissa syömässä (tosin ruokaa sai odottaa melkein 1,5 tuntia!!!) ja Mikko ja isä kävivät tsekkamassa sen aikaisemmin mainitsemani alkon.
Sitten matkan varrelle sattui viikinkimuseo ja eikun auto parkkiin 😅 Museoon kuului myös viikinkilaiva, joka oli hieman pienennetty kopio alkuperäisestä laivasta, joka on näytteillä Oslon viikinmuseossa. Ja sillä pääsi seilaamaan (20 minuutiksi)!!! Pitihän meidän tietenkin kokeilla, kun siellä oltiin! Ei sitä toista kertaa varmaan viikinkiveneellä tule seilattua! Kun odotettiin veneen lähtöä, niin testattiin kirveenheittotaitoja ja jousiammuntaa!
Kuten arvata saattaa yöpimispaikan etsiminen meni hieman myöhäiseksi... Mut onneksi lopulta löydettiin paikka (tosin ilman sähköä) Skagenista. Paikka oli surffareiden suosiossa! Vaan mahtoi olla kylmää touhua 😆 Pitihän meidän Mikon kanssa kaydä myös Atlantissa uimassa, vaan ei siellä tarennut olla kuin pari minuuttia 😨 Onneksi oli kuuma suihku saatavilla (10 kruunulla 3 min 😆 )!! Vaan olihan se ranta hieno, kuten myös auringonlasku!!
Viimeisenä Lofoottipäivänä ajattiin ihan Lofoottien kärkeen asti Å:hon. Ja mitä pidemmälle ajattiin, sitä enemmän haisi kalalle!! 😆 Ja syykin lopulta selvisi kun päästiin Å:hon. Eräs norjalaismies oli neuvonut äidille ja minulle Jockfallin leirintäalueella, että kääntykää ennen Å:n siltaa oikealle. No me tietenkin käännyttiin ja ihmeteltiin, että kenen "pihalle" tultiin. Siellä oli norjalaiseläkeläinen käppäilemässä ja alkoi raataan Mikon kanssa norjaksi 😅 Mikko meinas, että ei siitä saanut kuin pari sanaan selvää, mutta hyvin meni nyökyttelemällä. Mies viittoi, että mekää tuota polkua eteenpäin.. No mehän mentiin. Ja vastassa oli vaja täynnä kuivattuja turskanpäitä!!! 😝 Haju oli koiriamielyttävä 😆 Kerttu koitti saada mahdollisimman monta suupalaa, mitä vaan löysi meidän kiskoessa hihnasta! Polku jatkui vajan ohi vuorelle, josta oli hienot maisemat yli koko kylän 💖 Vuorilta laskeuduttiin sitten itse kylään, jossa käytiin syömässä ruijanpallasta! Ja illalla lähdettiin sitten lautalla ylittämään Länsivuono Bodöhön (lauttaa odottaessa paisetettiin autossa lättyjä 😋 ).
Å:ssa lokit pesivät ikkunalaudoilla, ei pääskyset 😆
Oltiin Bodössä vasta kymmeneltä illalla (lauttamatka kesti 4 tuntia, ei olla ennen Mikon kanssa oltu niin kaukana valtamerellä) ja majapaikan etsintä oli hektistä! Onneksi siinä ihan lähellä Bodön keskustaa oli yksi camping-paikka! Sinne siis kurvattiin pikimiten. Onneksi saatiin paikka ettei tarvinut jäädä tienvarteen.
Ja sitten alkoi paluumatka lauantaina. Matkattiin vielä hieman Norjan rantaa eteläänpäin ja pysähdyttiin Storjordin luonnonsuojelualueella. Sieltä löytyi hauska luontopolku, jossa oli riippusilta. Kerttua meinasi jännittää koko silta. Löi ihan maahan ja meni sillan yli ryömimällä 😆 Vesi joessa oli hienon turkoosin väristä (ja kirkasta)! Pysähdyttiin myös Lillvikenissä kahvilla ja ottamassa pari vuoristokuvaa 😍
Yöksi jäätiin Ruotsin puolelle Arjeplogiin. Oltiin ostettu Norjasta valtavia katkarapuja (jotka olivat halpoja siellä!! 700g maksoi vain alle 9 euroa!!) ja grillattiin naapureiden riemuksi niitä valkosipulilla, chilillä ja voilla marinoituna! 😋😋😋 Ei voi kyllä olla paljon parempaa! Ja kun Mikkokin niitä voi kala-allergiasta huolimatta syödä! Käytiin vielä paikan ravintolassa juhlimassa loman lopettajaisia kun seuraavana päivänä paahdettiin Kuivaniemelle 😀
Niin ja joka päivä otettiin itsestämme selfiet!!! 😂😂😂😂
Oli aivan ihana loma!!! 💗
