Okran ja Ronskin possunokat: Neiti lammaspaimen

Meillä oli eilen jännä päivä Vilman kanssa lammaspaimennuksen merkeissä Piikkiössä Elina Kuokkasen ohjauksessa! Ja oikeastaan jännitys alkoi jo muutamaa viikkoa aikaisemmin ensinnäkin, että vapautuuko meille peruutuspaikkaa paimensukuisten lammaspaimennuskerralle ja toiseksi, että kerkeääkö Vilman juoksut loppua ennen paimennusta (nii'in tuo meidän hömelö on nyt sitten ihan virallisesti 'aikuinen' kun ekat juoksut alkoivat 1.8.!)! Ja kaikeksi onneksi paikka vapautui ja juoksutkin loppuivat sopivasti! :D Jipii!!!

Me siis päästiin eilen kolmesti paimentamaan lampaita. Koko homma alkoi sillä, että Elina ja bordercollie Noki näyttivät meille vähän mallia, että mihin pyritään ja jakoivat ahvenanmaan lampaat pienemmiksi laumoiksi, että saadaan jokaiselle kerralle 'tuoreet' lampaat eikä ketään rasiteta turhanpäiten liikaa :D

Ensimmäisellä kerralla lampaat olivat isossa aitauksessa ja koira pidettiin pitkässä liinassa. Tarkoituksena oli sytytellä koiria lampaiden perään ja varmaan aluksi tuo oli osaksi jahtausta ennemminkin kuin paimennusta. Tarkoituksena kuiteski oli ekaks vain saada koira kiinnostumaan lampaista :) Ja kyllähän Vilma oli innoissaan heti alusta alkaen! Lampaiden perään olisi pitänyt päästä ihan hirmuista vauhtia!

Sitten vaihdettiin samalla kerralla rooleja vähän ja alettiin 'harjoittelemaan' hieman enemmän paimennustyyliä. Mie menin lammaslauman sekaan ohjaamaan niitä samalla kun Vilma 'paimensi' lampaita Elinan kanssa perässä ja ohjailtiin lampaita siis yksissä tuumin laitumella aitauksen nurkkaan. Hienosti Vilmalla alkoi herne aivoissa hieman sykkiä ja osasi jo ottaa hieman 'linjoja' ihan ekalla kerralla. Nimittäin seurasi lampaita sivumpaa pitäen niitä vähän enemmän koossa ja sitten kun lampaat karkasivat pyöröaitauksen taakse, niin hokasi kiertää Elinan ohjauksella niitä vastaan kohtaamaan ne, että tästä ei ole tulemista :D

Seuraava kierros oli sitten paljon jännempi! Mentiin nimittäin paljon pienempään aitaukseen, jossa oli tarkoitus harjoitella hallittua lauman siirtämistä rauhallisessa tahdissa ja rohkaista koiraa uskaltamaan kohtaamaan lampaat lähietäisyydellä ja saamaan lampaat rauhallisesti niitä kohti etenemällä liikkeelle. Aluksi se oli melkoisen jännään hommaa Vilmukalle ja lampaita kohti tultiin kuono maassa. Mutta kyllä typyllä rohkeus ja into vain kasvoivat koko harjoituksen myötä ihan hurjasti! Lampaita siirreltiin nurkasta toiseen, tosin vauhti olisi saanut olla hieman rauhallisempi aika ajoin, mutta kyllä se Vilma näytti myös hallitsevan itsensä välillä ja lampaita kohti edettiin rauhallisestikin ja niitä pidettiin nurkassa rauhallisesti hyvä tovi ennen siirtämistä seuraavaan nurkkaan :D Mahtava harjoitus Vilmukalle :D

Puurattaren Ensilumenjoiku pikku-aitauksessa

Viimeisessä harjoituksessa lampaat laitettiin pieneen pyöröaitaukseen ja tarkoituksena oli opettaa koiralle, että lampaita voi kiertää kummaltakin suunnalta :) Meno ja melske aitauksen ympärillä oli melkoinen! :D Meillä harjoitus meni kyllä mahtavasti ja saa olla ylpeä pikku-likasta. Vilma nimittäin kiersi aitausta melko rauhallista tahtia kumpaankin suuntaan eikä ottanut ylimääräisiä pultteja hommasta ja vielä kaiken kukkuraksi nappula lopetti homman heti ekalla käskyllä tulla sivulle ja laukkoi 'suu virneessä' luokse ja malttoi poistua lampailta rauhallisesti. Jos Vilmalla olisi vielä testannut, että miten se käyttäytyy paimenkepin kanssa, niin sen olisi jo voinut päästää lampaiden kanssa irtikin! :D Elinan kertoman mukaan tärkein juttu, että koiran voi päästää irti on, että koira on hallinnassa ja sillä on olemassa 'jarru', ettei siis vain suin päin hyökkää lampaiden perään jahtaamaan niitä! Nälkää siis jäi seuraavaan kertaan kovasti, joka on syyskuun lopussa! :D

Tässä vielä lopuksi muiden lappalaisten otteita paimennuksesta. Mukava päivä varmasti kaikille niin ihmisille kuin varsinkin koirille, vaikka vettä tuli taivaan täydeltä!