Mut palataan hetki ajassa taaksepäin.. noiden Katselmuksien jälkeen meille tuli Mikon sisko Anna Sami vauvan kans vieraaksi pariksi päiväksi ja ihmettely oli vallan molemmin puolinen, että mitä kummallisuuksia noin koirat on ja mikä ihme Sami on ;) Sunnuntaiksi keli onneksi parani huomattavasti tuosta lauantaisesta ja päästiin koko porukalla käymään lenkkeilemässä.. ja päästiin todistamaan semmoista luontohetkeä, mitä ei ollu kukaan meistä tuolla pohjoisessa ennen nähnytkään.. nimittäin sammakoiden ryhmäkutua. :D Tuota kurnutuksen määrää ei voi kyl kuvitellakaan ja sammakoita oli pellon vieressä olevalla kosteikolla varmasti satoja. Koirat pääsi siitä kans osalliseksi ja Vilmahan tietenkin pyysi yhden suuhunsakin. Tosin se tais ruikata Vilmalle, kun äkkiä päästi sen menemään ja aloitti melkoisen pärskimisen! :D Sen jälkeen käytiin vielä näyttämässä Samille heppoja, jotka kans olivat kevät-tunnelmissa ja laukkatuulella :) Kiitos Anna ja Sami vierailusta ja nähdäänpä kesenpänä uudestaan!! :)
Vappuaatto meni sitten tosiaan Okran synttäreiden merkeissä ja lenkkeilessä ja lenkit vaan koveni vappupäivänä! Käytiin nimittäin koirien kans pyörillä keskustassa vappu-piknikillä! Ihan hirmuisesti porukkaa oli ahtautunut vartiovuorelle ja mekin sinne tietenkin :) Kuvia vappupäivästä alla ja jotain tältä viikonlopulta kans :)
Vappu-päivä alko painimalla
Okra bongasi lauantai-aamuna peuran tuolta pellolta, mut kaikki saalistushommat meni ihan pipariksi.. Okra kun lähti peuran perään niin eiköhän Vilma syöksynyt Okran kimppuun! Okran piti siinä sitten komentaa ipanaa ja peurahan kerkes siinä välissä iloisesti luikkia pakoon. Okrasta näki ihan selkeesti, että sitä harmitti; kauan piti jälkiä nuuskia perästä ja ärhennellä Vilmalle, että voi ryökäle minkä menit tekemään ;D
Niin sehän mun piti tässä vielä kertoa, että melkoisia epeleitä ja sosiaalisia rötkäleitä nää meidän koirat on. Yks ilta nimittäin seurattiin silmä kovana Okran ja Vilman ruokailua. Kumpikin söi aluksi omasta kupistaan. Sitten Okra keskeytti syömisen ja jätti pienen läjän napuja kuppiin. Vilma hitaanpana syöjänä jatkoi vielä ruokailuaan, mut sitten nosti päänsä kupista ja syrjäsilmällä vilkaisi Okran kuppiin ja jatkoi syömistä niin, että sen kupissa oli tasan saman verran napuja jäljellä, mitä Okra oli omaan jättänyt ja sen jälkeen apinat vaihtoivat kuppeja ja söivät toistensa jättämät naput! Me ei voitu ku nauraa noille; on tuo Okra melkoiseksi vempulaksi Vilmankin kouluttanut!!!
Oujee, mukavat vappumeingit! ...ja voi tota viidenneksviimestä kuvaa - ootta erikoistuneet ottamaan Vilmasta maaliman hupasimpia peräpeilikuvia ;-D
VastaaPoistaJoo, Vilma on oikein edustava tuolta saralta ;D Se kyllä on semmonen menijä välistä, että noita peräpeilikuvia riittää, kun ei siitä kerkeä muuta nähdäkkään ;D
VastaaPoistaOlipa kiva postaus! Kivoja juttuja ja kauniita koiria kuvissa! Kiinnitin myös huomiota tuohon hauskaan peräpeilikuvaan kun typykkä puolivuotias on painellut menemään kameran edessä :)
VastaaPoistaIloiset onnittelut ihanalle puolivuotiaalle! Kattelin Wiiman strategisia mittoja tuolloin ja hän on ollut puolivuotiaana täsmälleen samanpainoinen kuin Vilma nyt, eli tarkkaan ottaen 14,1 kg. Säkä tuolloin epätieteellisesti 47 sentissä, nyt ehkä sentin puolitoista päälle.
On varmaan kivaa seurata kahden koiran, ja vielä eri-ikäisen, touhuja yhdessä. Tätä mietin lukiessani tuosta syömistouhusta miten ne kuin yhteisestä sopimuksesta vaihtoivat lautasia, ihmeellistä :) Sekä tuokin kun Okran piti peuran pyyntöön lähteä mutta mukelo tuli ja häiritsi, jolloin piti äitikoiran antaa pikku kurinpalautus. Varmasti hassun hauskoja hetkiä - ehkä meilläkin joskus, jos uskaltaudumme toisenkin koiran ottamaan tähän rinnalle (taikka haaveissa, mutta vain haaveissa; Wiiman oma pentu :) )
Moikka, joo kyl tuo Vilma on melkoinen vempula välistä ja 'tilanteita' riittää! :D Mekin ei voitu kuin äimistellä tuota ruokajuttua, kyl sitä luulis koirien ekaks omaa etua vain ajattelevan ja syövän sekä omat, että toisen ruuat, mut että tarkoituksella jättää toiselle vähän. Kummallisia otuksia nämä! :D
VastaaPoistaEli kyl suosittelen toisen koiran hankkimista sitten jossain vaiheessa, kun Wiimalle tulee vähän ikää lisää ja tuo Wiiman pentu olis kyl varmasti ihana; onhan Wiima todella ihanan näköinen ja aivan ihanan luonteinen, höpöliini-koira, hyvä emokandidaatti :D Meikä ei voinu kuin nauraa noille Wiiman kahluukuville! :D
Mua on harmittanu kovasti, kun en oo älynnyt ottaa Okran painoja ja korkeuksia ylös sen kasvun aikana, että olis jotain mihin vertailla Vilman kasvua. Joten tosi mukava kuulla, että Wiima oli saman kokoinen ku Vilma samassa iässä!! Ehkä tästä ei hirmuista jättiläistä sitten kasvakaan.. ;D Säkäkorkeus mun mittauksen mukaan oli 43cm, mut se varmaan vielä kasvaa himpun verran. Okra tosin näyttää olevan melkein aikuisen mitoissaan noissa puolivuotis-kuvissa, joten jospa tämäkään rötkäle ei kasvais korkeutta enää paljoa :)
Pörrötyksiä seesteisiä päiviä viettävällä Wiimalle! :)