sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Okra steriloinnissa

Jeps, vihdoin ja viimein saatiin varattua Okralle aika sterilointiin. Ollaan tuota jo mietitty pitemmän aikaa ja nyt parina kertana Okralla on valeraskauden yhteydessä ollu anaalirauhastulehduksia, joten mietittiin eläinlääkärin kans viime kerran yhteydessä, että sterilointi voisi auttaa mahdollisesti myös tuohon vaivaan. Samoin riskit kohtutulehdukseen ja kasvaimiin yms. kasvaa iän myötä, joten päädyttiin sitten sterilointiin. Ja teetettiin se tähystämällä nopeamman paranemisen ja pienemmän trauman takia.

Itse leikkaus meni tosi hyvin. Okralta otettiin veriarvot ennen leikkausta, kun tuota ikää rouvalla kuiteskin jo on, ettei sitten tule mitään yllätyksiä leikkauksen aikana eikä Okra joudu turhaa liian suureen riskiin esim. maksan vajaatoiminnan tms. takia. Ja veriarvot oli kuin nuorella neidolla ;) Ei siis mitään hätää ja leikkaus itse meni kans tosi hyvin. Leikkauksen jälkeen Okra oli tietenkin tokkurainen ja koska tähystyksessä ruumiinontelo täytetään kaasulla, niin Okra oli vähän turvoksissa, mutta ei muuta sen kummempaa. Seuraava päivänä olis ollu jo kovasti riekkumassa Vilman kans :D Se tässä ainoa ongelma onkin, että miten hillitä noita vipeltäjiä, kun isompaa riekkumista ei sais olla nyt puoleentoista viikkoon. Okra varmaan kulkee mun kans töissä ens viikon, kun ei noita apinoita voi etänä hillitä ja lukitseminen eri huoneisiin ei varmaan auttais ku sitten yrittäisivät vaan murtautua ovesta läpi ja hyppiä ovea vasten. Mutta siis oli kyllä tosi mukavaa huomata miten äkkiä Okra toipui leikkauksesta :)

Muutenpa täällä ollaan nautittu ihanista kevät-talven keleistä varsinkin tänään ja oli viime viikollakin ihania aurinkoisia päiviä. Tänään päästiin sit vihdoin ja viimein kokeilemaan Vilman kans hiihtoa!! Ja ihan hyvin meni! Vauhtia hommaan sai sillä, että nakkas Vilmalle frisbeen, jonka perään se syöksyi. Mutta kyllä tuo ilman frisbeetäkin toimi ja Vilma jaksoi vetää ainakin hieman mua. Mut harjoitusta homma kaipaa ennenkuin me mihinkään pidemmälle lähetään. Tuossa naapurin pellolla on nyt kuitenkin tosi hyvä harjoitella hankikelillä. Toivottavasti vain tuo keli pysyi tuommoisena vielä vähän aikaa.

Mut laitetaanpa kuvia ennen ja jälkeen leikkauksen :)


 Kaks karvatonta koiraa. Melkoinen karvanlähtö ipanoilla ollu nyt tammikuun aikaan.


 Mut se ei menoa hidasta ollenkaan ;)



 Toipilas

 Toipilas pääsi ulos meidän kans puuhommiin tänään :) Ja nauttiin koko porukalla ihanasta kelistä


 Wuhuu!


6 kommenttia:

  1. No sieltähän te tulette niin että hippulat vinkuu Vilman kanssa =) Tuo näyttää hauskalta!
    Ja terveisiä potilaalle. Kiva kuulla, että vanhempi rouva toipui niin äkkiä operaatiosta.
    Kuulumisiin!

    VastaaPoista
  2. Joo oli tosi hauskaa :D Harmi vaan, että lumet on sulanu taas niin vähiin, että ei enää hiihtämään pääse. Taitaa olla maa musta tänään ku kotia tullaan :( Pörrötyksiä sinne Wiimalle ja mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  3. Rapsutuksia toipilaalle sekä vauhdikkaalle vetokoiraoppilaalle! :) Okralla on samantyyppiset meiningit mitä Lunalle ois tässä mahdollisesti tiedossa. Siltä leikattiin pari nisäkasvainta tuossa kuukausi sitten ja ois tarkoitus leikata yks vielä tämän kevään aikana toiselta puolelta ja punnitsen josko samalla sterkkais mamman. Toisaalta ei kiinnosta yhtään se kammottava hormoniturkki, mutta toisaalta jäisi sitten pois kohtutulehduksen riskit yms., jotka kuitenkin iän myötä väkisinkin kasvavat. Onhan se mukavampi sterkata terveenä samaan anestesiaan jonkun toisen toimenpiteen kanssa, kun sitten erikseen, pahimmillaan silloin, jos on jo vaikka kohtutulehdus päällä. Turkkimuutokset nyt lähinnä on sitten haittana siellä toisessa vaakakupissa (ja aineenvaihdunnan hidastuminen, joskin luotan siihen, etten kyllä päästä mammaa lihoamaan).

    VastaaPoista
  4. Joo onhan tuo hankala valinta, mutta kyl mie päädyin siihen, että nisäkasvainten, kohtutulehduksen ja muiden vaivojen riski on isompi kuin sitten mitä tuo turkki tuo harmia tullessaan tai aineenvaihdunnan muutokset. Ja Okrallahan on kokemusta turkin poisajelusta, jos se ihan mahottomaksi alkaa ;D Ja tosi hyvin meillä ainakin Okra toipui leikkauksesta, ei tulehduksia ja muutenkin ei tuntunut menoa haittaavan. Ehkä ennemminkin oli haittaa siitä, että menoa piti meidän hillitä ja kieltää riekkumasta. Tosin Okra pääsi hurmaamaan koko mun työpaikan työntekijät ja sai ihan hirmumäärän huomiota ja rapsutuksia ;D

    Mut tuossa juttelin kaverin kanssa yleensäkin steriloinneista, että on aika kummallista, että ne eivät anna antibiootteja noin ison leikkauksen jälkeen, kun tosi monella koiralla haavat tulehtuu (esim. Eppu sai tulehduksen ku se kastroitiin ja samoin mun työkaverin koiralle kävi), joten jos päädyt tuohon leikkaukseen, niin mie kysyisin lääkäriltä antibiooteista, varsinkin jos Lunalta poistetaan noita nisäkasvaimia samalla. Ne ei varmaan ole olleet mitenkään pahanlaatuisia?

    Pörrötyksiä sinne koko teidän laumalle ja tsemppiä tulevaan!

    VastaaPoista
  5. Tuo aikaisemman nisäkasvainleikkauksen jälkeen Lunalla pääsi haava tulehtumaan pikkuisen tuolta nivusalueelta, kun siellä haava hautoo. Onneksi lähti tosi nopeasti paranemaan, kun saatiin antibiootit. Toisen leikkauksen jälkeen meinaan kyllä kysäistä samantien antibiootit matkaan.

    Nuissa Lunan nisäkasvaimissa oli ikävä kyllä pahanlaatuisuutta. :( Nuo luokitellaan asteikolla 1-4 ja Lunan kasvaimista toinen oli kiltimpi 1 ja toinen 3 eli tuohon toiseen liittyy kohtalainen etäpesäkeriski. :( Toivotaan kuitenkin parasta ja nautitaan elämästä, mitään viitteitä etäpesäkkeistä ei kuitenkaan tähän hätään ole. Onhan nuihin olemassa solunsalpaajahoitojakin, mutta olen melkeinpä päättänyt, ettei niihin lähdetä. Sivuvaikutuksia voi tulla eikä ole takeita, että auttavat kuitenkaan. Koirilla käyttö on niin vähäistä, että mitään laajempaa tutkimusta niiden vaikutuksista ei ole pystytty tekemään. Jos olisi varmaa, etteivät aiheuttaisi Lunalle minkäänlaisia sivuvaikutuksia ja elämänlaatu niiden aikana ei heikkene, niin voisin niille lähteäkin, mutta takeita tuosta ei voi antaa. Onhan ne valtavan hurjia myrkkyjä.

    Saisi tuon kirurgian tuolle toisellekin puolelle kuntoon ja patologilta lausunnot tuosta jäljellä olevasta nisäkasvaimesta, niin siinä kohtaa voisi sitten arvioida tilannetta uudelleen.

    VastaaPoista
  6. Voi harmin paikka, mutta hyvä ettei merkkejä muista pesäkkeistä ole. Toivottavasti pääsitte leikkaukseen tarpeeksi ajoissa ja mitään pesäkkeitä ei kerenny leviämään. Ja joo oon ihan samaa mieltä sinun kanssa, että solunsalpaajia ei tässä tapauksessa kannata alkaa antamaan. Sivuvaikutuksista ei tiedä ja Luna ei kuitenkaan enää mikään nuori koira ole, niin vois olla ihan turhan rankka hoito hänelle. Me pidetään täällä peukut pystyssä ja sormet ristissä, että se viimeinen kasvain on hyvänlaatuinen ja mitään etäpesäkkeitä ei kerrenny leviämään. Kovasti pörrötyksiä sinne mummulle!

    VastaaPoista