Elikkä kaikki alkoi klo 10:42 sikiöveden menolla. Siitä
kesti kuitenkin sen 1,5 tuntia ennen kuin Okkerilla alkoi näkyä polttoja. Ilme
keskittyneenä pinnisti silleen hassusti toinen suupieli venyneenä. Katse
lasittuneena vaan keskittyi ponnistamaan. Mitään ei kuiteskaan alkanut kuulua
ulospäin ja eipä se sitten auttanut laittaa kuin hanska vetävän käteen ;) Pieni
tassu tuntui ensin ja sitten toinenkin ja koitettiin sitten Mikon kanssa saada
vedettyä pentu maailmalle niin, että Mikko työnsi mahanpuolelta ja mie vedin
perästä ja Okra pinnisti. Mut on ne niin liukkaita nuo otukset.. ei tullut
mitään. Vartti koitettiin ähertää ite ja sitten ei auttanut kuin soittaa
lääkärille, että ei me saada tätä pois täältä.
Noh pakattiin Okra autoon (Okra kuiteskin tosi hyvä kuntoinen,
eikä mitään ongelmaa Okralla) ja lähdettiin kiireellä ajamaan eläinlääkärille.
Ja sitten ku päästiin perille ja mie vilkaisin Okran hännän alle, niin eiköhän
ollut pentu puoleksi esillä!! Mie sitten autoin Okraa vähän ja vedin lopun
pennusta ulos ja annoin Okralle ja Okrahan alkoi heti ihan hillittömän
nuolemisen ja kalvojen putsauksen ja napanuoran katkaisun. Istukka oli varmaan
irronnut siinä matkan aikana kans ku tuli semmoista tumman vihreää tavaraa
samalla. Okra kyllä hoiteli senkin ja se vilahti parempaa talteen tuulensuojaan
;) Sitten eiku soittoa lääkärille, että väärä hälytys, ku pentu synty jo.
Eläinlääkäri toimitti meitä lähtemään suoraa kyytiä kotia jatkamaan synnytystä.
Autossa sitten lämmöt täysille ja Mikko kurvaili kotia kohti! Mie sitten
kannoin vaalean uros pennun takin sisällä sisälle ja Okra tuli siinä Mikon
mukana.
Eka poika
Kaikki meni siis loppujen lopuks hyvin sen kanssa ja alkoi tissille
opettelu! ;) Seuraava pentu alkoikin pyrkiä maailmalle kahden aikaan ja ei
kyllä tarttenu kuin pari supistusta (15 min) kun pentu jo putkahti esille.
Harmaa typy tällä kertaa. Ja seuraava musta poika oli vielä nopeampi, neljän aikaan
supistuksia 5 min ja kaikki ohi. Nisillä alkoikin jo olla hirmuinen kilpailu,
että kaikki saa maitoa ja tosi reippaasti kaikki imi ihan ite tisseistä ja
nukkui välillä.
Toinen pentu, tyttö
Kolmas pentu, poika
Mut sitten se alkoi meillä tää arvuuttelu, että oliko se
tässä vai ei. Okra läähätti, niin että kipuja kuitenkin näytti vielä olevan,
mut supistuksia ei näkynyt. Annettiin Okran siinä toipua hyvän aikaa, mut ku 3
tunninkaan kohdalla ei kuulunut mitään, niin alettiin sitten stimuloida
synnytystä. Eikun taas sormet pimpsaan ja koitettiin aikaan saada supistuksia.
Vähän niitä tulikin mut eivät kestäneet kovin kauaa. Koitettiin myös lenkittää
Okraa, jos se auttaisi, mut eipä kyllä sekään. Sitten Okrankin kunto alkoi heiketä
ja työntöjen aikana silmätkin meni kiinni, että sattuu niin paljo ja ei jaksa.
Okra kuiteskin piristyi ku annettiin hunajaa ja voita, mut supistuksia ei enää
saatu aikaan.
Hirveellä kyydillä sitten lähdettiin päivystävään eläinlääkäriin,
Okra ja pennut mukana. Okrasta otettiin siellä ensteks röntgen, jossa näky yks
pentu. Ultrattiin vielä, mut lääkäri ei tuntunut löytävän sykettä. Heittivät
vähän hanskat tiskiin ja meinasivat, että joo eipä tässä enää ole mitään
kiirettä, että pentu on kuollut. Sanoivat, että antakaa nyt pentujen imeä ja
käynnistellään synnytystä sitten oksitosiinilla myöhemmin. Siinä vaiheessa
oltiin oltu jo lääkärillä tunteroinen ja edellisestä pennusta kulunut aikaa 5
tuntia ja kalvojenkin puhkeamisesta 1,5
tuntia. Noh Oka siinä imetteli pentuja joku puoli tuntia, mut sitten alkoi
valumaan tummaa verta takapäästä ja mie sanomaan lääkäreille, että täällä ei oo
nyt kaikki ihan kohdallaan, että eiköhän laitettais homma käyntiin. Okra sai
sitten ensteks tavallisen tipan nesteytystä varten ja sitten
oksitosiiniruiskun. Kovat poltot alkoi sitten melkein heti ja Okra ponnisteli
oikein hyvin mukana. Lääkäri tuli avuksi vetämään pentua ulos ja onneksi sanoivat,
että haluavat vielä koittaa elvyttää pentua, kun se sieltä tulee ulos, ihan
kaiken varmuudeksi. Niinpä se sitten kävi, kun pentu saatiin yhteisvoimin
työnnettyä ulos, niin lääkäri juoksi pennun kans viereiseen huoneeseen ja
sieltä alkoikin kuulua pennun parkuna ihan heti!!!
Lääkäri sanoi, että tosi tomera domino tyttö pentu ja Okra
sai sen putsattavaksi ja jälkeiset syötäväksi ja napanuoran katkaistavaksi.
Vielä ennen lähtöä kotiin tehtiin yks röntgen Okralle ihan varmuuden vuoksi,
ettei vaan mitään jäänyt sinne ja Okra sai vielä yhden oksitosiinipiikin, että
kaikki jälkeiset tulee sitten varmasti pois.
Kotona oltiin joskus yhdentoista aikaan, kaikki ihan puoli
kuolleina. Mekään ei oltu syöty päivän aikana kunnolla mitään ja lääkärissä oltiin
se kolme tuntia ja siellä ei tarjottu Okralle tahi meille edes vettä. Noh Okra
kuitenkin alkoi hoivata pentuja heti ja nälkä oli hirmuinen meillä kaikilla.
Okra söi 1,5 kippoa ruokaa. Hemmoteltiin sitä tonnikalalla ja raejuustolla ja
voilla ja hunajalla ja me tehtiin itelle pikasesti munakas. Varmisteltiin vielä
ennen nukkumaan menoa, että kaikki pennut söi ite ja löysi nisän.
Kaikki eläinlääkärillä
Tosi ihanan reippaita ja tomeria ja äänekkäitä pentuja nää
kaikki. Mut tosiaan lisää pennuista erikseen tässä päivän mittaan.
Huh huh, olipas tarina taistelusta! Onneksi kaikki kääntyi parhain päin ja viimeinenkin tyttö osoitti olevansa varsinainen sisupussi, joka ei antanutkaan elämänlangasta niin helposti irti. <3 Valtavan suuret onnittelut tästä porukasta, sieltä löytyy pikku-Okra ja pikku-Ronski ja extrana pari ihan omaa erilaista mötkylää. Toivotan tyytyväistä pennuntuhinaa ja paljon paljon ihanaa pennuntuoksua - meillä on kuukauden päästä samat tunnelmat. <3
VastaaPoistaIhana nelikko! :) Mut olipa teillä kyllä rankka päivä! Okra-parka varmaan ihan poikki tuollaisen session jälkeen. Mut pääasia että koko perhe on nyt kunnossa, ja vika tyttökin noin ihailtavan sinnikäs <3
VastaaPoistaJännittävältä ja rankalta kuullostava päivä. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin :) onneksi.
VastaaPoistaJoo oli kyllä aivan ihana yllätys, että viimeinenkin selvisi ja kaikki voi tosi hyvin :) Okrakin käynyt jo aamulenkin reippaampana kuin pitkään aikaan ja ruoka tuntuu maistuvan! Kiitokset onnitteluista :) Toivottavasti Ursalla menee synnytys helpommin! Tsemppiä sinne ja rapsutuksia!!!
VastaaPoistaKuullostaa siltä, että jännitystä on ollut riittävästi. Mahtavaa lukea, että kaikki on nyt hienosti ja neljä komeaa pentua maailmassa todistamassa Okran ja Ronskin rakkauden ja kiihkon täyttämää, tosin aika lyhyttä, suhdetta. Hienosti hoidettu Katja ja Mikko! Terveiset Kaarinasta!
VastaaPoistaTerran väeltä onnittelut. Ihania uutisia. Mukava seurata pentujen kasvua. Samalla kiva kuulla että Ursakin on pieniin päin.
VastaaPoista